perjantai 10. toukokuuta 2019

Fiilistelyä


Minulle tuli hyvä syy lähteä kiertämään raumalaiseen Sisustustalo Kodinonneen, sillä olin hakemassa vähän lisää tietoa asiakkaalleni tv-tuoleista. Tiesin jo etukäteen, että tämä reissu ei tule olemaan pelkästään tiedustelumatka, vaan itselle myös hyvän fiiliksen hakemista.








Koska pidän kauniista asetelmista ja erilaisista tunnelmista, kiertelen mielelläni sisustusliikkeissä ja tallennan kuvia kännykän kameralla. Ammattitason kuvia nämä otokseni eivät todellakaan ole, mutta kuvaamisen kautta haen kauniita yksityiskohtia ja yritän taltioida tunnelmia. Välillä onnistun siinä paremmin ja välillä en.
 
 
 




Arvostan sitä, että tässä liikkeessä vaihdetaan välillä järjestystä radikaalisti.
Sesonkituotteita tuodaan kauniisti esille ja huonekalujen järjestyksiä vaihtelemalla liike pysyy mielenkiintoisena kohteena aina uudelleen ja uudelleen.








Vaikka ei olisi ostotarkoituksella liikkeellä, siellä on aina kiva käydä kiertelemässä.
Yleensä sinne on ilmestynyt jotain uutta, kuten nyt tämä ihana pyöreä pöytä, jossa tuo keksiosa on pyöritettävissä.
 
 


 
 
Minulle sisustuskaupoissa kiertely toimii eräänlaisena terapiakeinona.
Kauniiden asioiden katsominen ja kuvaaminen voi jopa rauhoittaa mielen.
Arjen ja kiireen keskellä estetiikkaterapia voi olla jopa voimaannuttava kokemus.
Pieni pysähtyminen ja hengähtäminen kauniiden asioiden keskellä auttaa taas jaksamaan.
 
 
Käykääpä kokeilemassa.
 
 
 
 


keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Rakas ryijy


Yksi sisustuksen nykytrendeistä on se, että se voi olla kerroksellinen. Sisustus ei välttämättä ole puhtaasti jotain tiettyä tyyliä, vaan siinä näkyy eri aikakausia ja materiaalien moninaista käyttöä. Viimeisien vuosien aikana kädentaitoja on alettu arvostamaan yhä enemmän ja ne näkyvät myös sisustuksissa. Suuntaus on mielestäni pelkästään positiivinen asia, sillä niiden avulla sisutuksista saa persoonallisempia ja enemmän asukkaidensa näköisiä.






Mummini oli taitava kädentaidoissa ja hänen tekemiään käsitöitä suvullamme on vielä paljon jäljellä. Hänen elinaikanaa hän teki minulle ja sisaruksilleni jokaiselle omat raanut ja sen lisäksi olemme perineet myös muutamat ryijyt. Vuosien saatossa ryijyt ovat kulkeutuneet perheenjäseneltä toiselle, vähän elämäntilanteesta riippuen. Kun aikoinaan rakensimme mökin saaristoon, oli selvää, että toivoin saavani yhden ryijyistä sinne.


 






Porin tienoot- ryijy on ollut aikansa "tusinatuote". Tämä meidän versio on aika kookas, joten sen sijoittaminen ei ole ollut ihan yksin kertainen juttu. Tarina kertoo, että se on tehty kangaspuilla ja loimilangat olivat jossain vaiheessa katkenneet. Isäni on jossain vaiheessa ollut myös projektissa mukana, joten se lisää ryijyn tunnearvoa entisestään. Tietääkseni langat ovat myös kasvivärjättyjä, joten ryijy on todellakin käsityön taidonnäyte.
 




 
 
 
Kuvat ovat mökiltämme, hieman eri vuosilta.
Aina silloin tällöin innostun vaihtamaan huonekalujen paikkaa, mutta ryijy pysyy paikoillaan.
Niin kuin hyvillä asioilla on tapana tehdä.
 
 
 
Nämä kuvat aiheuttivat minussa myös pienen kaipuun mökille.
Kuukauden verran on vielä kiireistä aikaa ja sen jälkeen pääsee nauttimaan mökkielämästä.
 
 
 
Mukavia toukokuun päiviä kaikille!