sunnuntai 18. elokuuta 2019

Perinnekorjausmessuilla


Kävin viikonloppuna Raumalla 4. kerran järjestetyillä perinnekorjausmessuilla...





 
Vanhan Rauman sydämessä sijaitsevaan Tammelan korjauskeskukseen oli lauantaipäiväksi saatu alan asiantuntijoita luennoimaan perinnekorjausrakentamiseen liittyvistä aiheista. Valitettavasti tiukan aikataulun takia ehdin kuuntelemaan vain yhden luennon, joka käsitteli sisäpintojen maalausta. Luennoitsija tuli Uulan perinnemaalitehtaalta ja hän osasi kertoa sisämaaleista mielenkiintoisesti ja asiantuntevasti. Luennon päätteeksi sai esittää myös kysymyksiä ja keskustelu kävikin vilkkaana.
 
 
 



 
Ehdin kiertelemään pikaisesti myös muutaman näytteilleasettajan luona. Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan ständillä ihastelin kauniita tapettimallistoja ja ostin muutaman tapettipalan myös kotiin. Vaikka heidän tapettimallistonsa on jo vanhaa, löytyy sieltä printtejä moderniin kotiin ja mikä parasta, kaikki tapetit ovat hengittäviä. Edustajan kanssa vaihdoin muutaman sanan ja hän sai minut innostumaan käymään jossain vaiheessa paikan päällä tapettitehtaalla Akaalla.







Vanhojen talojen korjaaminen kiinnostaa minua paljon ja huomaan hakevani tietoutta koko ajan lisää. Pyrin hakemaan tietoutta sekä kirjoista että teemapäiviltä, sillä vanhojen talojen kunnostamisessa pitää tietää perinnekorjaamiseen liittyviä asioita laajalti. Siskoni "ikuisuusprojekti" (vanha 1920-luvun hirsitorpan kunnostus) antaa vielä odottaa, mutta onneksi saan hyödyntää tietotaitoani asiakkaan 100-vuotiaan talon remontissa. Ja Tammelan korjauskeskuksessa on myös kattava kokoelma alan kirjallisuutta ja konkreettisia esimerkkejä huonetiloissa, miten pintoja on korjattu ja käsitelty. Lisäksi heillä on myös pieni varasto vanhoja rakennustarvikkeita (ikkunoita, ovia, heloja, saranoita jne.)
 
 
 
 
 


Meillä täällä Raumalla on hieno ja ainutlaatuinen Vanha Rauma, jonka vaaliminen on ensiarvoisen tärkeätä. Se kertoo meidän kaupunkimme (ja Suomen) historiasta ja on myös todiste siitä, miten kaupunginosa on edelleen osa elävää kaupunkikuvaa. Oikeilla korjausmenetelmillä, vanhaa kunnioittaen, taloja voidaan säilyttää tulevillekin sukupolville ja siihen Tammelan korjauskeskus on oivallinen paikka. Kerran vuodessa järjestettäville messuille on onnistuttu saamaan mielenkiintoisia luennoitsijoita ja toivoisinkin messujen vakiinnuttaneen paikkansa myös tulevaisuudessa.
 
 
Messujen perusteella tulin vakuuttuneeksi siitä, että puutalojen korjaamisessa ja uusien rakentamisessa kannatta ehdottomasti hyödyntää perinnekorjaamisen osaajia.Vanhat menetelmät ja materiaalit ovat aikojen saatossa todistaneet kelpoisuutensa, miksei niitä käyttäisi edelleen?
 
 
 
 
 



perjantai 2. elokuuta 2019

Terassitalo


Pääsin vihdoin ja viimein käymään Euran Kauttualla oleviin Alvar Aallon suunnittelemaan terassitaloon (tunnetaan myös porrastalona). Olin hyvin vaikuttunut vierailusta kohteessa ja yleensäkin sitä ympäröivästä Ruukinpuiston miljööstä. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. Otin sieltä jonkun verran valokuvia ja nyt haluan jakaa tunnelmia myös teille...




 
 
Alvar Aalto oli alun perin suunniteltu rakennettavaksi alueelle paljon erilaisia taloja.
Terassitalo on valmistunut vuonna 1938, joita ehti valmistua vain yksi, juuri ennen sotia.
Aalto suunnitteli Kauttualle myös monta muuta kaava-ja yleiskaavaehdotusta, joista mikään ei kokonaisuudessaan toteutunut. Valitettavasti.
 
 
 
 
 
 
Olen mieltänyt terassitalot aina rivitaloiksi , mutta oppaamme sanoi, että näiden olevan kerrostaloja.
Jokaisella asunnolla on oma sisäänkäyntinsä ulkokautta ja alemman asunnon katto toimii ylemmän asunnon terassina.
Talot nousevat  rinteen muotoon hienolla tavalla ja ympärillä on todella vehreää.
 
 
 

 
 
 
Heti sisään tullessa eteisestä avautuu näkymä olohuoneeseen ja luonnon valo valaisee huoneiston todella kauniisti.
 
 
 
 
 
 
 
Tässä huoneessa on esillä myös Alvar Aallon suunnittelemia alkuperäisiä (tunnettuja) huonekaluja.
Olen edelleenkin hyvin vaikuttunut Alvar Aallon suunnittelutaidosta ja minulle tämä oli kuin eräänlainen "pyhiinvaelluspaikka".
 
 
 
 
 
 
 
Olohuoneesta pääsi terassille, joka on koko talon levyinen. Terassin pyörät kaiteet kuvastavat mielestäni Alvar Aallon tyyliä hyvin. Pyöreään "rimoitusta" on nähtävillä muissakin hänen suunnittelemissa kohteissa, esim. Villa Maireassa.
 
 
 

 
 
 
Keittiö on pieni ja osittain modernisoitu, mutta Alvar Aallon "henki" on täällä edelleen aistittavissa.
 
 
 
 
 
 
Ikkunanpuitteet ovat olleet joskus puun väriset, mutta ajan saatossa ne on maalattu valkoiseksi.
Täällä on kuitenkin säilytetty alkuperäiset ikkunat, joissa näkyy vanhan lasin "valumajäljet".
 
 
 
 
 
 
 
 
Olohuoneen vieressä on yksi makuuhuone, jossa on esillä Alvar Aallon myytäviä huonekaluja.
Sieltä bongasin heti yhden rottinkipunostuolin ja tuo matto oli myös todella hieno.
 
 
 
 
 
 
 
Toisessa makuuhuoneessa on lisää myytäviä Aallon suunnittelemia kalusteita...
 
 
 
 

 
 
Ja kolmas makuuhuone samoin.
Vanhoja second hand- huonekaluja, joiden hinnat olivat ihan suhteellisen kohtuulliset.
 
 
 



 
 
Eteinen on pieni, mutta jotenkin yksinkertaisuudessaan hieno.
Tuulikaapin näköisestä tilasta on kulku tuohon kolmanteen makuuhuoneeseen, jossa kuulemma asunnossa joskus aikaisemmin asunut lääkäri on pitänyt vastaanottoaan.
 
 



 
 
Kierrellessäni ja katsellessani arkkitehtuurin yksityiskohtia, en voi kuin hämmästellä, miten ajattoman talon Alvar Aalto on silloin aikoinaan suunnitellut.
Minuun teki suuren vaikutuksen se, miten ennakkoluulottomasti hän on tiloja suunnitellut.
Täällä on todella reilusti säilytystilaa, isoja ikkunapintoja ja esim. painovoimainen ilmanvaihto on toteutettu hienolla "räppänällä" ikkunoiden alapuolella.
 
 
Olen nyt vieraillut muutamissa Alvar Aallon suunnittelemissa taloissa.
Nämä vierailut ovat saaneet minut pitämään hänen arkkitehtuuristaan aina yhä enemmän. Näissä taloissa ja sisustuksissa on vain jotain hyvin perisuomalaista. Pelkistettyä ja konstailematonta.
Voisin muuttaa tänne vaikka heti, sillä nämä ovat vuokrattavissa. Valitettavasti elämäntilanne ei vielä mahdollista tämän haaveen toteutumista, mutta ehkä joskus...
 
 
Matkaseurani (oma lapseni) ei ollut niin innostunut vierailusta, joten valitettavasti laajempi tutustuminen Ruukinpuiston alueeseen  jäi tällä kertaa tekemättä. Tutustumisen arvoinen paikka ja ainakin minun on tultava tänne uudestaan -  paremmalla ajalla.